No mistä sitä aloittaisi. Vauhdikas neljän päivän vapaa viime viikolla täyttyi ohjelmasta, kun Belgialainen Marc Adriaens saapui lomailemaan pääkaupunkiseudulle. Marcin tarkoitus oli vain lomailla tällä kertaa, mutta toki veri veti miehen jälleen kerran ihan "hetkeksi" kentälle ihan vaan muutamia puruja ottamaan. Mukana oli jokunen jo entuudestaan Marcille tuttu koira, muiden muassa meidän Peikko.

Jos nyt kuitenkin aloitetaan aikajärjestyksessä niin viime viikon torstaina koitti se onneton päivä, jolloin raahasin Armin kohti Suomen Briard ry:n järjestämää tokokoetta. Vaikka mitään "menetettävää" ei ollut, alkoi paikallamakuuseen mennessä hirvittämään. Armi oli ihan täpinöissään, ja tajusin, etten ollut treenannut koiraa kolmeen vuoteen. Mitä jos Armi päättääkin tehdä ihan jotain muuta ... eipä ollut tullut mieleenkään. Hypyn olin jo heittänyt epätoivoliikkeen puolelle, joten pidin melkein selvänä, että kotiin lähdetään kakkostuloksen kanssa. Alkuun Armi vaikuttikin hieman ylivireiseltä. Alkuseuraamisissa tapahtunut varpailleastumisvahinko kuitenkin sai aikaan Armilta kiukkuhaukun, sekä pienen heräämisen keskittymään. Luoksetulon pysähdys meni pitkäksi, noudossa (joka on Armi bravuuri) Armi jäi seisomaan eteeni kapulan kanssa. Lieneekö dementia iskenyt? Vai lähinnä se, että Armi on tottunut tekemään viime aikoina mitä haluaa, ja nyt ei huvittanut istuutua eteen ilman eri käskyä. Hyppy meni kuin menikin pisteille ... Armi jotenkin jumitti istuessaan itsensä ihan esteeseen kiinni ja näin joutui hyppäämään myös paluuhypyn. Eli näin ollen kaikista liikkeistä tuli pisteitä ja Armille se viimeinen ykköstulos 172,5p ja kolmas sija. Heh! Sini sanoikin kuullessaan Armin sijoituksesta, että Armi taisi nähdä palkintoruokasäkit ja sen vuoksi tsempata . Todennäköisesti juuri näin. Pisteet jakautuivat seuraavanlaisesti:

Paikallamakaaminen 10p. (30p.)

Seuraaminen taluttimetta 9p. (18p.)

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9p. (18p.)

Luoksetulo 6,5p. (19,5p.)

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9p. (18p.)

Noutaminen 8p. (16p.)

Kauko-ohjaus 9p. (27p.)

Estehyppy 8,5p. (17p.)

Kokonaisvaikutus 9p. (9p.)

Näin tuli kuitattua Armille TK2-titteli. Se jäikin jotenkin kesken, kun kahden ykköstuloksen jälkeen tuli se kakkostulos. Sen jälkeen en enää neljättä kertaa yrittänyt. Kunnes nyt puolipakosta. Sen verran jähmeetä tuo tottis kuitenkin oli, etten edes haaveile VOI-luokasta Armin kanssa. Jos nyt joskus jotain kotipihalla puuhastelee, se varmasti mummolle riittää.

Perjantaina päästiin taas Marcin kanssa puuhastelemaan. Parin kuukauden tauko näkyi varmasti kaikkien koirien treeneissä. Lisäksi ystävämme aurinko pääätti ilahduttaa meitä ihan toden teolla ... helteeseen asti. Peikon ensimmäinen treeni oli kyllä ihmeellistä rävellystä. Puruote oli jotain rääpäisyjä hihan reunasta kiinni. Ja koska en ymmärrä mistään mitään, päädyi analysoimaan taas koiraani pieleen. Kysyin Marcilta oliko Peikko hänen mielestään epävarmempi kuin aiemmin. Marc tuhahti, että sinä se tässä epävarma olet . No ehkä voisin jättää analysoinnit tekemättä. Nähtävissä oli kuitenkin suuren luokan hämmennystä, kun Peikkoa pyydettiin / komennettiin istumaan. Haukku katosi samatien ... Ei se oo niin helppoa, kun ei saa tehdä ihan mitä haluaa.

Alla linkit videoihin perjantain ja lauantain treeneistä. Kuuma oli ja kakkostreenit otettiin toki lyhyempinä, mutta selkeästi kuumuus teki tehtävänsä. Pientä (ja vähän suurempaakin) säätöä ohjaajan osalta ... huoh! Alla olevassa kuvassa näkyykin hyvin miten kivasti itsellä tämä toiminta on hanskassa ...

Iso kiitos Pialle kuvista ja videoista!!

Perjantain treenit

www.youtube.com/user/tarajamomo

www.youtube.com/user/tarajamomo

Lauantain treenit

www.youtube.com/user/tarajamomo

www.youtube.com/user/tarajamomo

Ja sitten vielä uutisista sokerina pohjalla ... Peikon pennut syntyivät sunnuntaina. Kuusi tyttöä ja yksi poika sekä valitettavasti yksi enkelilapsi. Käsittämätön tuuri narttujen lukumäärän suhteen. Tiedossa oli, että määrä pyörii vähintäänkin kuuden paikkeilla. Viimeaikaisten urosvoittoisten pentueiden johdosta aloinkin olla jo hieman kauhuissaan. Mutta Senna ja Peikko tekivät varsinaisen jättipotin. Narttupennuille kyselyitä olikin jo useampia. Käsittämätön on myös pentueen värijakauma kaikki seitsemän ovat fawneja ... vain tuo pieni enkelipoika oli väriltään musta. Pentujen kehitystä voi seurata Minnan kotisivuilta ja blogista

personal.inet.fi/koti/arctic.briards/