Siinä ne päällisimmät tunnelmat. Tokoajatukset on täysin kaikonneet päästä. Edellisestä postauksesta on se verran aikaa, että tässä välissä olisi ehtinyt laittaa Armin tottistakin jonkunlaiseen kuosiin (?), mutta kun ei niin ei. Tänään tajusin, että aikaa kokeeseen on n.kolme päivää. Pitää varmaan kaivaa jonkun näköinen este-viritelmä ulos ja kokeilla pari hyppyä. Ja koska varman päälle ottaminen (avun kanssa) ei kuulu tapoihini, kokeilin ensin mitä Armi tekee jos pyydän sitä hyppäämään... ei hyppää - kiertää reippaasti kolmeen otteeseen  . No hyvähän se on kokeen alla muistuttaa koiralle, että esteen voi myös kiertää.

Täytynee nyt harrastaa tätä hyppäämistä aktiivisesti nämä jäljellä olevat kolme päivää, ja sitten vaan toivoa parasta. Armi ei ole koskaan ollut hyvä hyppääjä, eikä se ole koskaan siitä pitänyt. Itse asiassa Armin PK-ura päättyi siihen kokeeseen, jossa se jäi nivustaipeistaan kiinni metriseen esteeseen, täysin väärin laskelmoidussa paluuhypyssä. Silloin päätin, etten enää tätä koiraa metriselle esteelle vie. Tarkoitus ei ole kuitenkaan rikkoa koiraa jonkun onnettoman PK-kokeen takia. Tuosta kokeesta jäi itsellenikin lievästi sanottuna huonot muistot hypyistä, joten ehkä senkin vuoksi hieman nihkeästi olen tuota hyppyä harjoitellut.

Niin tai näin, esteen yli Armi tänään lopulta meni, mutta näytti ylen hämmästyneeltä kun pyysin esteen takana istumaan. Joopa, kokeesta voi tulla mielenkiintoinen. Itseasiassa paikallamakuuta en ole harjoitellut vuosiin. Se oli aikanaan Armin takuuvarmoja liikkeitä, mutta saa nähdä onko rouva dementoitunut senkin osalta. Nyt täytyy kyllä sanoa, etten ole eläissäni valmistautunut kokeisiin näin löysin rantein. Nyt ei vaan nappaa ... ei sitten yhtään .

Blääh! Voisi sanoa myös edellisessä postauksessa mainitusta Ellin pentueesta. Tyttö loisti ultrassa tyhjyyttään. Ei tule Susannalle kesäpentua, eikä kenellekkään muulle, ainakaan tuosta pentueesta. Aika näyttää päätyykö Susanna vielä uuteen yritykseen. Tällä kertaa juoksu oli päässyt alkamaan ikään kuin "varkain" ja oli jo melko lailla lopuillaan kun siemennykseen päädyttiin. Eli syytä tuohon tyhjäksi jäämiseen ei tarvitse kovin kaukaa etsiä. Toki syitä voi olla muitakin, mutta tuo nyt ainakin jo etukäteen itseäni epäilytti.

Senna nyt kuitenkin pullistuu Minnan hyvässä huomassa. Senna on muuttanut tällä viikolla pentulaatikkoonsa Minnan vanhojen rouvien "iloksi". Mielenkiintoista nähdä miten Gipsy pentuihin reagoi. Ryhtyykö se varaäidiksi, kuten monella vanhalla jalostusnartulla on tapana. Tosin niitäkin on, jotka eivät toisten pentuja haluaisi hyväksyä ollenkaan...

Ihmeellinen uros-buumi on nyt ollut pentueissa. Jo kaksi pentuetta on syntynyt urosvoittoisesti vain yhdellä narttupennulla varustettuna. Toivoa saa, että Sennan pentueeseen tulisi ne kaikki tytöt. Realistina täytyy kuitenkin ottaa myös urosvoittoisen pentueen mahdollisuus huomioon. Kunhan niitä ei olisi kokonaisuudessaan hirvittävän suurta määrää ...

Jännittäviä aikoja kuitenkin eletään, reilu viikko aikaa siihen, että Pekusta tulee iskä. Jännittävää on sukupuolijakauman lisäksi nähdä minkä väristä tyyppiä tähän pentueeseen siunaantuu, fawnia ja mustaa, molempia toivottavasti olisi luvassa .