Viikko takaperin Alli käväisi Seinäjoen näytelmissä. Hienosti neito taittoi itselleen ERI:n ja sijoittui vielä luokassaan ensimmäiseksi (ei siis suinkaan ollut junioriluokan ainoa ;)) ja PN4:ksi vara-SERTin kera. Hienoa!

Nyt lauantaina sitten oli Hiisin vuoro koettaa "siipiään" näyttelykehissä. Sain itse kunnian viedä Hiisin kehään, ja täytyy kyllä sanoa, että homma oli helppoakin helpompi. Kerrankin sai olla kehässä ilman hillittömiä hikiläikkiä kainaloissa ;). Hiisi on Armin pentueen herra-rauhallisuus, ainakin ajoittain. Henna sanoi sen jotenkin osuvasti; "vähän niin kuin Peikko kymmenen diapamin jälkeen..."

Lisäksi Hiisi olisi varmasti jaksanut seistä ikuisuuden paikallaan. Kiitos vaan Marika isosta taustatyöstä... ehkä se kasvattajatätikin joskus oppii, että tätä näyttelykäyttäytymistä pitää harjoitella...

Hiisi sai Hans Lehtiseltä ERI:n jun-luokassa ainoana siis ERI1, PU3, ja vara-SERT! Ei hassumpi aloitus!

Peikko on vallan unohtanut olevansa toipilas. Kaikista yrityksistä huolimatta Peikko ottaa saman määrän askeleita kuin aiemminkin, joko siis sisällä tai ulkona. Armi vaihteeksi yllätti tänään; Laitoin sen kodinhoitohuoneeseen 120 cm korkean portin taakse. Kun Kaapon synttärivieraita alkoi tulla oli Armi ekana morjenstamassa. Ihmettelin miten Armi on päässyt KHH:sta ulos, ja huomasin että rouva oli pujotellut kissaluukusta itsensä ulos. Jaa, että silleen ... joko tämä on tarttuvaa tai sitten todellakin periytyvää. Jokainen voi varmaan kuvitella mitä kokoa kissaluukku portissa yleensä on.